On monia syitä suojata kuuloa kuulosuojaimilla. Tässä artikkelissa käymme läpi korkeisiin melutasoihin liittyvät riskit ja kerromme, miten voit suojata kuuloasi.
Monet meistä altistuvat erilaisille meluille työpäivän aikana, joko tiedostaen tai tiedostamattaan. Tällaisia meluja voivat olla esimerkiksi suurikokoisten koneiden tuottama jatkuva melu, työkalujen kolina, puhaltimien hurina tai etäinen puheensorina. Kaikki melu on ei-toivottua, ja melulle altistuminen merkitsee huomattavia terveysriskejä.
Millaisia riskejä melu aiheuttaa?
Useimmat ovat kuulleet meluvaurioista. Kaikki eivät kuitenkaan tule ajatelleeksi sitä, että melu vaikuttaa meihin useilla eri tavoilla. Melun vuoksi voimme väsyä, stressaantua ja suoriutua huonommin. Samalla myös onnettomuusriski kasvaa, kun emme kuule, mitä ympärillämme tapahtuu. Melun vaikutus meihin on yksilöllistä, mutta se voi myös vaihdella päivittäisten olosuhteiden, levänneisyyden ja yleisen hyvinvoinnin mukaan.
Kuulovaurioiden riski
Jokainen, joka altistuu melulle jonkin aikaa, voi pitkällä aikavälillä saada pysyviä kuulovaurioita. Sellaisia voi olla esimerkiksi kuulonalenemat, tinnitus, ääniyliherkkyys ja äänen vääristymät.
Kuulonalenema – Voimakas melu voi ajan saatossa johtaa huonontuneeseen kuuloon, jota ei voida palauttaa entiselleen. Vaikka kuulonalenema olisi pieni, sillä voi olla merkittäviä seurauksia, jos se vaikeuttaa puheen ymmärtämistä. Yli 800 000 suomalaista kärsii eriasteisista kuulonalenemista (Lähde: Kuuloliitto).
Tinnitus – Tinnitus tarkoittaa sitä, että korvissa kuuluu soivaa tai suhisevaa ääntä. Tinnituksen syntymiseen voi olla useita eri syitä, mutta yleisin niistä ovat meluvauriot. Tinnitus liittyy usein muihin kuulovaurioihin, mutta sitä voi esiintyä myös niillä, joiden kuulo ei ole heikentynyt. Suomessa on arvioitu olevan lähes 600 000 jonkinasteisesta tinnituksesta kärsivää henkilöä. Tinnituksen tarkkaa syytä ei ole vielä tiedossa, mutta yleinen teoria on se, että korvan vaurioituneet hiussolut lähettävät vääränlaisia signaaleja aivoihin.
Ääniyliherkkyys – Ääniyliherkkyys tai hyperakusia tarkoittaa sitä, että jopa matalammat äänet koetaan häiritseviksi, epämiellyttäviksi ja suoraan kivuliaiksi. Ääniyliherkkyydestä kärsivät monet tinnituksesta kärsivät, mutta sitä voi myös esiintyä niillä, joilla ei ole muita kuulovaurioita.
Äänen vääristymät – Äänen vääristymillä tarkoitetaan sitä, että äänet voidaan kuulla, mutta ne havaitaan eri tavoin. Tietty äänensävy voi saada erilaisen äänenkorkeuden tai se voidaan kokea useina riitasointuisina äänensävyinä. Äänen vääristymät ovat yleensä erityisen kiusallisia muusikoille.
Näin desibeliasteikko toimii
Äänenvoimakkuus on nimike sille, kuinka korkeana ääni koetaan, ja sitä mitataan dB-yksikköinä (desibeleinä). Lehtien havinan äänenvoimakkuus on noin 20 dB ja normaalin keskustelun enintään 60 dB, kun taas lentokone voi tuottaa 150 dB äänenvoimakkuuden. Ensi silmäyksellä asteikko näyttää lineaarisesti helpolta, ja sitä tarkasteltaessa voi luulla, että esimerkiksi kaupunkiliikenteen äänellä (80 dB) on kaksi kertaa korkeampi äänenvoimakkuus kuin kuiskauksella (40 dB), mutta äänenvoimakkuutta ei kuitenkaan lueta näin. Desibeliasteikko on nimittäin logaritmisesti jäsennelty, mikä tarkoittaa, että jo 3 dB:n kasvu merkitsee äänitehon kaksinkertaistumista. 40 dB + 40 dB ei siis tarkoita 80 dB äänenvoimakkuutta, vaan sen sijaan todellinen lukema on 43 dB!
Esimerkkilaskelma:
40 dB + 40 dB = 43 dB
43 dB + 43 dB = 46 dB
46 dB + 46 dB = 49 dB
Tämä tarkoittaa, että 10 dB:n lisäys asteikossa merkitsee 10 kertaa voimakkaampaa ääntä.
Millainen melutaso on haitallinen?
Työterveyslaitoksen mukaan yli 85 desibelin melulle kahdeksan tunnin työpäivän aikana altistuvat ovat vaarassa saada kuulovaurioita, mutta herkemmille voi kehittyä kuulovaurioita jo 75–80 desibelissä. Kuten kaavio osoittaa, mahdollisesti haitallisia melutasoja ei tarvitse aina kokea epämiellyttävinä. Tavallisen kaupunkiliikenteen melutaso voi esimerkiksi nousta 80 desibeliin, kun taas ruohonleikkurin melutaso on noin 90 desibeliä. Tämä tarkoittaa sitä, että pidempiä aikoja 85 dB:n melutason ympäristössä viettävät voivat vahingoittaa kuuloaan ilman, että melua tulee ajatelleeksi prosessin aikana.
Meluvaurioiden riski kasvaa siis äänenvoimakkuuden kasvaessa. Toinen tärkeä tekijä on altistumisaika. Äkillinen yli 115 dB korkuinen ääni voi aiheuttaa välittömän kuulovaurion, kun taas muut vauriot kehittyvät vähitellen, kuten esimerkiksi meluisassa tehdasympäristössä useiden vuosien aikana. 3 dB:n melutason korotus tarkoittaa sitä, että altistumisaika on puolitettava, jotta kuulovaurioiden riski ei kasva.
| Jatkuva äänentaso | Aikaraja |
| 85 dB | 8 tuntia |
| 88 dB | 4 tuntia |
| 91 dB | 2 tuntia |
| 94 dB | 1 tunti |
| 97 dB | 30 minuuttia |
| 100 dB | 15 minuuttia |
Taulukko näyttää, kuinka pitkään missäkin meluolosuhteessa voi työskennellä. Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö
Mitä laki sanoo?
Suomessa vaaditaan, että työntekijänä olet oikeutettu saamaan kuulosuojaimet käyttöön, kun melun päivittäinen melualtistus on vähintään 80 dB. Työterveyslaitoksen määrittämä sallittu impulssimelun raja-arvo teollisuudessa on 135 desibeliä. Kun päivittäinen keskimääräinen melutaso ylittää 85 dB, kuulosuojainten käyttö on sen sijaan pakollista.
Näin suojaat kuuloasi
Melun aiheuttama kuulovaurio on pysyvä, mutta vaurioiden estämiseksi on paljon tehtävissä. Ensinnäkin on aina yritettävä vähentää äänenvoimakkuutta ja altistumisaikaa, mutta kun se ei ole mahdollista, kuulosuojaimet ovat välttämätön toimenpide kuulon suojaamiseksi.
Kuulosuojaimet on tarkoitettu suojaamaan kuuloa ympäröivää ääntä vaimentamalla. Kuulosuojainten vaimennuskyky määritetään yksikössä SNR (Single Number Rating). Eri kupusuojainten SNR-arvo kuvaa äänitason keskimääräistä laskemista (desibeleinä) suojausta käytettäessä. Jos olet ympäristössä, jonka melutaso on 90 dB ja käytät kuulosuojaimia, joiden SNR-arvo on 30 dB, koet ympäristön melutason 60 dB:n äänenvoimakkuudella.
Kommunikointi meluisissa ympäristöissä
Kuulon suojaaminen korkeilta melutasoilta on siis tärkeää, mutta se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että korkeimman vaimennuksen omaavat kuulosuojaimet olisivat aina paras valinta. Ensinnäkin erittäin korkean vaimennuksen omaavat kupusuojaimet ovat usein suurikokoisia ja painavia, ja toisaalta ne voivat myös estää ympäristössäsi tärkeiden tietojen, kuten varoitusäänien, puheen tai leikkivien lasten äänien, vastaanottamisen. Hyvä vinkki on tutkia, kuinka korkeille melutasoille altistut ja valita sopiva suojaustaso sen perusteella. Kuulosuojaimia valitessa oikealla suojaustasolla ei ole yhtä suurta merkitystä, jos valitset elektroniset kuulosuojaimet, joissa on tasosta riippuvainen aktiivinen ympäristön äänten kuuntelu, sillä ne päästävät sisään äänen (joka ei koskaan ylitä 82 dB) käyttämällä kupusuojainten ulkopuolella olevia mikrofoneja. Jos tarvitset yhteydenpitoa työpäivän aikana, saatavana on kupusuojaimia, joihin voit liittää matkapuhelimesi langattomasti, sekä malleja, joissa on sisäänrakennettu radiopuhelin.
Oikeanlaisten kuulosuojainten valinta on tärkeää, jotta voit työskennellä turvallisesti kuuloasi vaarantamatta. Lue lisää oppaastamme "Näin valitset oikeanlaiset kuulosuojaimet".
